30.3 -30.4.2026Paljon kaikkea tapahtumia taas tällä reissulla.

Saatte täältä lukea sitä mukaa kun niitä saan niin sanotusti paperille laitettua.

Kaikki ei välttämättä siis tule aikajärjestyksessä, mutta tähän kuukauden sisään mahtunut

30.3. 2026 aloitetaan siis vaikka tästä 

Tänään saavuimme jälleen Haniaan.

Asuntoon Nea Chorassa.

Itse olin vain kuullut, että se on tilava. Kun astuin sisään olin ihan ällikällä lyöty kuinka tilava se tosiaan olo. Olohuone ja ruokailutila oli todella reilu, keittiö oli kuin oma tila jossa hyvin tilaa, avomallinen kuitenkin. Kaksi makuuhuonetta joissa riittävästi tilaa vaatteille.

Lähdimme siitä sitten jossain vaiheessa alkuiltaa syömään ja menimme tietenkin sissiä kohti.

Meidän onneksemme siellä oli tilausjuhla, (jonka vieraat ei vielä olleet tulleet täysin)

Ja koska nämä ovat ystävällistä kansaa, saimme tietenkin jäädä ja tilata ruokaa.

Hannulle iski harmiksi migreeni, joten lähetin hänet lepäämään ja päätin tallustaa kohti Yiannista hakemaan erään hyvin tärkeän asian.

Nokka kohti Agia Apostolia siis.

Noh, siinäpä sitten tossua toisen eteen laittaessa ja arpoen menenkö rannan kautta vai tien kautta, tuli mieleen Antti tuiskun hiihdän.

Sehän oli tietä pitkin erittäin paljon pidempi matka. Muutaman kerran usko meinasi itseen mennä kun aina mäen jälkeen tuli uusi mäki.

Ei auta, töppöstä toisen eteen vaan, kyllä se maaliviiva siellä häämöttää.

Viimein päästyäni paikalle, sain ystävällisen halauksen ja otinpa yhden virvokkeen siinä. Nesteytys kunnossa ja rannan kautta takaisin. Tämähän sujui jo melkein kuin tanssi, lyhyt matka ja majapaikkaan.

Kalinýchta ja kaló àvrio.

Muutama päivän meidän jälkeen tuli Hannun entinen työkaveri meille noin viikoksi. 4-11.4.2026

Kierrettiin eri paikkoja ja hengailtiin.

Oltiinpa Agia Apostolin puolella yhdessä paikassa kauden ensimmäiset asiakkaat ja talo halusi tarjota pientä Purtavaa.

Toivomme heille hyvää kesäkauteen.

Viikon päästä saattelimme Mikon taksin kyytiin kohti lentokenttää.

Sunnuntai

6.4. Käytiin perusvoltalla ja katseltiin maratoonia. Toki niitä tuli harvakseltaan j jokainen käveli.

Sitkeitä noi krekut on kyllä, niitten aidat ei oikein tahtonut pysyä pystyssä ja niitä kaatuili koko ajan. Urheasti niitä nostelivat vähän väliä pystyyn. Illalla käytiin taas sissillä syömässä. Ja pusut ja halit mennen tullen. Halusivat myös meidän kanssa maistaa meidän tuliaisjuomaa (Ufoleijonaa) +ultima thulen snapsilasit. ja tykkäsivät kovasti. Yks paikan Katti tuijotti taas hyvin tiiviisti mitä me syödään.

Siinä puolen yön paikkeilla oltiin kämpillä ja mentiin nukkumaan, sillä seuraavana aamuna lähdettiin Heraklionia kohti.

7.4. Käytiin maustetukussa vierailulla.

Takaisin tulimme mm. Rethymnonin kautta ja pysähdyimme Vryses nimisessä kylässä juomassa frapet ja tuoremehut sekä otettiin tsatsiki, ranskalaiset ja talon makkarat.

Siitä päätettiin jatkaa Kissamokseen.

Sinne päästyämme hurautimme Kissamos hotelliin ja kysyimme huonetta yöksi ja löytyihän sellainen. Kävimme ehkä hyvin ansaituilla virvokkeilla. Kilometrejä oli kuitenkin kertynyt siinä 250km.

Käytiin siinä sitten toisessakin paikassa ottamat yhdet, kahdet. Talon puolesta pöytään  pieni yllätys jossa omi pieniä purtavia.

Toinenkin tuli, mutta se harmikseen oli pilattu tarjoilija tytön parfyymilla. Liekö suihkaissut lisää liian lähellä elintarvikkeita, mene ja tiedä.

Vatta oli kyllä sen verran täys, ettei tarvinnut aatella illallista.

Pari juomaa pikku marketista ja huonetta kohti, ja eiku kalinihta.

8.4 siinä aamusella herättyä hain lähikahvilasta kahvin ja tovi heräilyitä ja päätettiin lähteä takas Nes Choraan majapaikkaa kohti.

Ajeltiin  Kolymbarin, Malemen, Agia Marinan ja Platsniaksen läpi ja rantatietä ajellessa kattelin kun meri tyrskysi, kyllä oli ollut surffaajan keli.

Käytiin sitten tossa meidän lähellä olevassa lihakaupassa hakemassa päivän ruoka protskut ja kaupasta muut.

Tehtiin ”kukkoa” viinissä. Ja ai p****le oli hyvvee taas. Se on kun on hyvät raaka-aineet. Ja muruhan on loistava ruuan laittaja kuitenkin.

Johannakin poikkes, harmi että ruoka oli vasta mennyt uuniin.

Yiannis ja soundgarden

Tänne tulimme varmaan toissa keväänä ekan kerran (Eli 4/24).

Katselimme murun kanssa Google mapsia missä ois kiva paikallinen kuppila, vähän turisteja ja sellainen rauhallinen fiilis.

Kokeilimme sitten sitä, ja siitähän tuli heti meidän paikka. Ei mennyt kauan kun paikallisetkin toivottelivat yasas aina nähdessämme.

Yleensä kävimme ottamassa väliveden ennen syömään menoa, joka sillä suunnalla oli yleensä Molly, virallisesti Dimitris & sakis. Ja jälkkäri jätskillä ruuan jälkeen.

Yiannisin paikka on siis kiva idyllinen ja pääasiassa paikallisten paikka. Sillä on rauhallista ja vaikka jalkapalloa tulisikin TV:stä, ei ääni äidy liian kovaksi, kuten esim. Jossain perus sporttibaarissa mikä on täynnä jotain mölyäviä englantilaisia potkupallohuligaaneja.

No joo, siellä tuli käytyä tietenkin seuraavallakin Reissulla syksyllä (9/24).

Viemme hieman tuliaisia, kuten lonkeroa ja jaloviinaa. Jallu oli tarkoitettu talveksi kun on kylmää ja vaikka kahvin aveciksi.

Käytiin vielä ennen kentälle  lähtöä  moikkaamassa. Yiannis pääsi yllättämään ja pusut molemmille poskille halien kera.

Hää oli tykännyt vallan paljon juomista.

Nyt 4/25 tultiin poikkeamaan jälleen. Ja tietenkin uusien tuliaisten kera. Ja iloinen jälleen näkeminen oli taattu, pusujen ja halien kera.

Tällä kertaa vietiin mm. hieman savumuikkua, ja  itse tehtyä turkinpippuri juomaa, ilveksen kaulahuivi. Huivin hän taitteli silitellen johonkin aarreboxiin. Turkkarijuomasta oli tykännyt, vaikka perus salmiakki ei muille kuin suomalaisille maistukaan yleisesti.

Vastapalloon tuli heti, ja antoi meille oman sekoituksen, jossa oli mm. malotiraa. Yiannis ei malttanut vissiin odottaa, sillä toi lasit jotta voimme maistaa,  ja Oi oi se oli hywee.

Meidän mottomme poistuessa paikalta onkin, Ta léme, nähdään.

10.4 Johanna pirautteli että olis mökillä Casa violetassa pientä puuhaa.

-no tietenkin, mukana. Päästiin käymään siis Vamosin kylässä, kaunis pieni vuoristokylä.

Fiksailtiin pihakalusteet ja maalattiin.

Bou Bou kisulikin tuli heti kun huomasi Johannan saapuneen. Toi se muutaman kaverinkin siihen syömään.

Haravoitiin ja vietiin karsittuja oksia roskiin. Putsailtiin vanhat maalit pois terassikalusteista ja mä maalasin ne sen jälkeen.

Aurinko paistoi kivasti koko sen ajan ja samalla sai siinä ehkä väriä ohimennen.

Oli mukavaa puuhastelua ja käytiin sit syömässä lähtiessä. Kiva paikallinen kyläkuppila.

Siinä meni mukavasti päivä. Ja loppuilta löffäiltiin vaan.

11.4 käytiin voltailemassa ja illalla Hanian keskusaukion kirkossa oli vissiin haitajaiset. (Holy Metropolitan Church of the Presentation of the Virgin Mary (Trimartiri).) oli mielenkiintoinen, käytiin tovi kuuntelemassa ja katselemassa.

Loppuaika meni mukavasti voltaillen ja ihmetellen.

14.4 miun viimeinen. Päivä tältä erää. Oli juuri täydellinen: aurinko lämmitti ja pääsi lavetille pötköttää  ja imemään kaiken mahdollisen auringon lämmön mitä voi. Päivä meni iisisti ja illalla käytiin Mollylla syömässä. Tänään otin leftikon, eli lammasta. Ajattelin että syön pääsiäisen lampaan näin etukäteen.

Siellä väki ilahtui tulisisista. Ja sisään tietenkin halien ja pusujen  kera. Lähtiessämme vielä valot sammuivat täysin. Näyttävä lähtö siis jälleen.

15.4 lähtöpäivä, haikein fiiliksin piti nousta taksiin ja kenttää kohti.

Paluu meni erittäin jouheasti. Hanian kenttä oli melkein tyhjä, (kukas sieltä pois lähtisikään). Tiskillä oli mukava iloinen ja puhelias ihminen. Kentällä ostot sujui hyvin ja odotus ei ollut mahdottoman pitkä.

Lento meni hyvin vaikkakin vöhän pitkäveteistä oli. Helsinki Vantaalla kun sain laukkuni ja kävin ulkona haukkaamassa raitista happea tilasin junalipun. Ja nokka kohti Tikkurilaa. Siellä kerkesin ottamaan välineiden ja laiturille. Junamatka meni ajallaan ja ratikan kyydissä omille nurkille, josta naapurin palopäällikkö haki ystävällisesti kotiin.

Koko päivän se matka ottaa vaikka sujuvasti menisikin. (8-18:30 )